#

TÖPSELI AURINKOON

Teksti: Pekka Karppinen

Vesa Lempinen hankki Keravan Energialta aurinkovoimalan avaimet käteen -toimituksena. Älykäs ohjausjärjestelmä pitää huolen siitä, että mahdollisimman suuri osa auringon tuottamasta sähköstä tulee omaan käyttöön. Esittelemme projektin etenemisen askel askeleelta.

1 Kypsyttelyvaihe

Hankintapäätöksen taustalla oli sekä teknistä harrastuneisuutta että ympäristöarvoja.

”Olen ollut opintojeni ja työni puolesta tekemisissä aurinkoenergian kanssa 1990-luvulta saakka ja seuraillut markkinan kehitystä.”

Aurinkovoiman uusiutuvuus ja päästöttömyys painoivat vaakakupissa paljon, mutta investoinnin piti olla perusteltavissa myös taloudellisesti. Viime vuodenvaihteessa tilanne alkoi Lempisestä näyttää otolliselta oman aurinkosähköjärjestelmän hankkimiseen.

”Hinnoittelussa ja palvelutarjonnassa oli tultu sellaiselle alueelle, että avaimet käteen -paketteja oli saatavissa kohtuullisen järkevällä hintatasolla.”

Jonkinlaista tuottoakin sijoitukselle tuli saada.

2 Alkukartoitus

Lopputalvesta 2019 Lempinen pyysi sähköpostitse tarjouksia aurinkopaneelien asennuksesta töineen ja tarvikkeineen.

”Valikoin isoja ja tunnettuja yrityksiä. Ihan pikkupajoihin en kyselyä laittanut.”

Jo seuraavana tai sitä seuraavana päivänä hän sai soiton Keravan Energiasta, uusista tuotteista vastaavalta tuotepäällikkö Lauri Konsénilta. Tässä alkukartoituksessa haarukoitiin, minkä kokoinen järjestelmä olisi sopiva viisihenkisen kotitalouden tarpeisiin. Lempinen sai alustavan kustannusarvion, joka osui hyvin lähelle lopullista hintaa.

Samalla kertaa käytiin läpi lämminvesivaraajan ohjausjärjestelmää, joka oli Lempiselle tärkeä valintakriteeri hinnan ohella.

”Ohjauksen avulla aurinkoenergian saa hyödynnettyä mahdollisimman pitkälle itse. Ajatuksena oli, että kesäaikaan käyttövetemme lämmitettäisiin ensisijaisesti aurinkosähköllä.”

Keravan Energian verkkosivuilta löytyy sähköinen lomake, jolla aurinkoenergiasta kiinnostunut henkilö tai yritys voi jättää yhteydenottopyynnön. Lomakkeessa kysytään muutamia perustietoja kiinteistöstä ja sähkönkulutuksesta, joiden selvittäminen etukäteen sujuvoittaa puhelinpalaveria.

3 Kartoituskäynti

Varsinainen kartoituskäynti tehtiin viikko tai pari alkukartoituspuhelun jälkeen. Lempisten Tuusulassa sijaitsevaan paritalokotiin saapui kaksi kartoittajaa Pohjois-Suomen Tekniikkapalvelu Oy:stä. Kyseinen yritys on Keravan Energian yhteistyökumppani aurinkosähköasennuksissa ja -kartoituksissa.

Olennaista on varmistaa oikea mitoitus, ettei järjestelmästä tule liian pientä tai tarpeettoman suurta. Sopivimmaksi ratkaisuksi osoittautui 12 paneelin järjestelmä, jonka huipputeho on 3 300 kilowattia.

”Kartoittaja teki tietokoneella tuottosimulaation, jonka mukaan aurinkosähköä tulisi vähän yli 3 000 kilowattituntia vuodessa. Nykyisillä sähkönhinnoilla se tarkoittaa noin viiden prosentin tuotto-odotusta. Investoinnin takaisinmaksuaika jää pitkäksi, mutta kyllä se nyt pankkitalletuksen voittaa”, Vesa Lempinen laskeskelee.

Kartoittajat kävivät katsomassa, että paneelit sopivat katolle suosiolla ja tutustuivat katemateriaaliin. Ilmansuunnat tarkistettiin ja todettiin, ettei talon ympärillä ole oletettua säteilymäärää syöviä maastoesteitä.

Samalla käynnillä selvitettiin kaikki muutkin asennukseen liittyvät tekniset yksityiskohdat, kuten invertterin eli vaihtosuuntaajan paikka ja johtoreitit katolta sähköpääkeskukseen. Keskuksesta ja liitäntäpaikoista otettiin valokuvat. Aikaa kartoitukseen ei mennyt tuntia kauempaa.

”Käynti oli hyvä ja välttämätönkin. Saatiin varmuus siitä, että homma toimii kuten on ajateltu eikä asennusvaiheessa tule enää yllätyksiä.”

Tekniikkapalvelun sähkötöiden johtaja Vadim Leinonen kertoo, että kartoituskäynnillä kuunnellaan asiakkaan toiveita ja jutellaan aurinkopaneeleista vähän perusteellisemminkin.

”Silloin tulee monesti paljon kysymyksiä: ovatko paneelit hyviä vai huonoja, kannattaako laittaa vai eikö kannata.”

Kun kartoituskäynnistä oli kulunut noin viikko, Lempinen sai Keravan Energialta virallisen tarjouksen aurinkovoimalasta kokonaistoimituksena. 12 paneelin järjestelmien hinnat alkavat arvonlisäveroineen 6 400 eurosta. Lämminvesivaraajan ohjausjärjestelmä sekä tiilikatto- ja nosturilisä korottivat loppuhinnan runsaaseen 7 000 euroon.

Kotitalousvähennyksen ansiosta maksettavaa jää viitisen tuhatta.

”Havaitsin, että hintoja kannattaa vertailla ja kysellä useammasta paikasta. Erot olivat aika isoja.”

Lauri Konsén korostaa, ettei Keravan Energia koskaan tyrkytä asiakkaille ylisuuria systeemejä – eikä kerrassaan mitään, jos ajankohta on väärä kiinteistönomistajan kannalta.

”Kerromme reilusti, jos asiakkaan haluama paneelimäärä on mielestämme liian suuri todelliseen kulutukseen nähden. Mikäli edessä on kattoremontti lähivuosina, asennus kannattaa lykätä sen yli.”

4 Asennus

Kun Lempinen oli hyväksynyt tarjouksen, ryhdyttiin katsomaan kalenterista vapaita asennusaikoja. Asennuspäiväksi sovittiin 13. toukokuuta.

Kuljetusfirma oli liikkeellä hyvissä ajoin, joskin paneeleiden perille saamiseen tarvittiin kaksi yritystä; ensimmäisellä kerralla auto oli liian suuri mahtuakseen pihaan. Asennusta edeltävällä viikolla kaikki tarvikkeet olivat talon seinustalla odottamassa valmiina.

Sovittuna päivänä asentajat saapuivat paikalle aamuvarhaisella, ja myös vuokranostin tuotiin oikeaan osoitteeseen. Sää oli kuin mainosvideosta: aurinko helotti pilvettömältä taivaalta ja lämpötila kipusi kesäisiin lukemiin. Tuulenpuuskistakaan ei ollut haittaa.

Kahden miehen asennustiimi nousi katolle kiinnittämään aurinkopaneelien jalkoja ja telineitä sekä vetämään sähköjohtoja. Sitten päästiinkin itse paneelien asennukseen. Täysi tusina oli paikoillaan etelään suunnattuna kello kahden aikoihin iltapäivällä, ja neljän korvilla paneelipartion päivä oli pulkassa.

Kytkennöistä ja invertterin asentamisesta vastannut Vadim Leinonen oli varautunut siihen, että hänen työpäivänsä venyisi pitemmäksi.

”Tämä oli tavallista haastavampi kohde sähköpuolen osalta, koska järjestelmään tehtiin kuormanohjaus ja etäseuranta. Jouduin johdottamaan ja rakentamaan vähän enemmän.”

Saatuaan sähkötyöt valmiiksi hän teki käyttöönottotarkastuksen vaadittavine mittauksineen.

Lopuksi Leinonen antoi Lempiselle järjestelmän käyttöopastuksen. Turvakytkinten toiminta selvitettiin ja kurkistettiin ulko-oven pieleen laitetun invertterin näyttöä. Lisävarusteena tullut reaaliaikainen etäseuranta antaa asiakkaalle mahdollisuuden katsoa tietokoneelta tai älypuhelimesta, minkä verran paneelit tuottavat sähköä. Nettisovellukseen kirjauduttiin ja tutustuttiin saman tien.

Asiakas saa myös perinteisen manuaalin, josta voi halutessaan opiskella lisää aurinkosähköasioita. Pisteeksi i:n päälle asiakkaalle luovutettiin tarkastuspöytäkirja, joka käytiin yhdessä huolella läpi. Samalla kerrottiin, mitä siihen merkityt mittaustulokset käytännössä tarkoittavat.

Iltayhdeksältä Leinonenkin pääsi lähtemään kotimatkalle.

”Yhdessä päivässä saatiin kuitenkin kaikki hoidettua. Se oli mallikas suoritus”, Lempinen kiittelee.

Yksi osa, vesivaraajan ohjausrele, osoittautui vialliseksi asennuksen yhteydessä. Se ei kuitenkaan estänyt aurinkosähköjärjestelmän teknistä käyttöönottoa. Leinonen kävi laittamassa uuden releen jälkeenpäin.

5 Käyttöönotto

Asennuksen jälkeisenä päivänä Tekniikkapalvelu teki paikalliselle verkkoyhtiölle ilmoituksen uudesta aurinkovoimalasta. Kahden päivän kuluttua Lempinen sai yhtiöltä tekstiviestin, että voimalan saa kytkeä sähköverkkoon. Tämän hän teki niin sanotusti nappia painamalla.

Aikaa ensimmäisestä yhteydenotosta käyttöönottoon kului noin kaksi ja puoli kuukautta. Paneelien sähköntuotanto on ollut odotusten ja kartoituskäynnillä tehdyn tietokonesimulaation mukainen.

”Kyllä sieltä on tullut ihan hyvin sähköä, aurinkoisina päivinä 15 – 22 kilowattituntia vuorokaudessa, mikä on reilusti yli oman kulutuksen.”

Kesäaikaan tuotannon pitäisi riittää käyttöveden lämmitykseen ja tarpeen vaatiessa myös jäähdytykseen käytettävän ilmalämpöpumpun pyörittämiseen. Muita mainittavassa määrin sähköä kuluttavia laitteita ei sitten olekaan. Aurinkoisina kesäpäivinä jopa puolet paneelien tuottamasta sähköstä saattaa mennä myyntiin.

”Tuottoa on ehkä vähän liikaakin omaan kulutukseen nähden, mutta ei se haittaa. Verkkoonhan ylijäämä menee, ja saa siitä pienen hinnankin.”

Keväisin ja syksyisin, kun lämmitykseen kuluu enemmän energiaa, Lempiset pystynevät hyödyntämään kaiken tuottamansa aurinkosähkön itse.


Lue lisää Keravan Energian aurinkosähköjärjestelmistä