Hyppää sisältöön
10.12.2020

Kannattaako ilmalämpöpumppu?

Lue vinkit, millaisiin koteihin ilmalämpöpumppu sopii.

Ilmalämpöpumppujen myynti Suomessa on ollut kovassa kasvussa yli kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä Suomessa on jo noin 800 000 ilmalämpöpumppua. Moni meistä onkin varmasti miettinyt ilmalämpöpumpun hankintaa ja laitteen mahdollisia hyötyjä. Ilmalämpöpumpun kannattavuus riippuu monesta tekijästä. Tärkein kysymys on, haluaako ilmalämpöpumpulla tuottaa osan kodin lämmitysenergiasta ja säästää lämpölaskussa.

 

Kaukosäädin osoittaa kohti ilmalämpöpumppua

Onko kotisi energiasyöppö?

Mitä enemmän lämmitykseen kuluu energiaa, sitä suuremmat säästöt ilmalämpöpumpulla on mahdollista saada aikaan. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusten mukaan lämpöpumpusta saadaan suurin rahallinen hyöty sähkölämmitteisissä taloissa sekä kiinteistöissä, joissa on uusimista kaipaava öljylämmitys.

Kaikissa kodeissa ilmalämpöpumpulla ei ole mahdollista saada säästöjä aikaan. Esimerkiksi pienessä ja energiatehokkaassa kodissa, kuten passiivitalossa, ilmalämpöpumpun tuottamat kustannussäästöt jäävät minimaalisiksi. Monesti ilmalämpöpumppu hankitaan puhtaasti vain mukavuussyistä kuumien kesäpäivien viilentäjäksi.

Ilmalämpöpumpun oikea sijoittelu ratkaisee

Ilmalämpöpumpun sisäyksikölle pitää löytyä paikka, josta lämpö pääsee leviämään esteettä. Parhaiten ilmalämpöpumppu toimii avarassa kodissa, jossa lämpö pääsee leviämään. Sokkeloinen koti, jossa on paljon huoneita, ei ole ihanteellisin paikka ilmalämpöpumpulle.

Keittiöön ilmalämpöpumppua ei kannata sijoittaa, sillä se likaantuu nopeasti rasvasta. Kannattaa myös huomioida, että alakerrassa olevan ilmalämpöpumpun teho ei riitä yläkertaan ja päinvastoin.

Ilmalämpöpumppu kodin lämmönlähteenä

VTT tutki viime vuonna ilmalämpöpumppujen potentiaaleja Suomen oloissa. Tutkimuksen mukaan yksi ilmalämpöpumppu voi kattaa kodin lämmöntarpeesta jopa 40–60 %. Kaksi ilmalämpöpumppua voi kattaa tarpeesta jopa 90 %. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde on paras silloin, kun sisä- ja ulkoilman lämpötilaero on pienimmillään.

Mitä kylmemmäksi pakkanen kiristyy, sen vähemmän laite tuottaa lämpöä kulutettua sähkömäärää kohti. Esimerkiksi nollan ja viiden pakkasasteen välillä useimpien ilmalämpöpumppujen COP-arvo on 4, eli 1 kilowatilla sähköä ne tuottavat 4 kilowattia lämpöä. Kun pakkanen lähenee -30 astetta, on luku monesti enää 1, jolloin laite tuottaa suunnilleen yhtä paljon lämpöä kuin mitä se kuluttaa sähköä. Tämän vuoksi ilmalämpöpumppu ei sovellu kodin ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi.

Häviävätkö lämmityskauden säästöt kesähelteisiin?

Useat ilmalämpöpumpun käyttäjät pohtivat myös sitä, häviääkö lämmityskaudella aikaansaatu säästö kesän viilennystarkoituksessa. Ilmalämpöpumpun oikeaoppinen käyttö kodin viilentämiseen kuluttaa Motivan mukaan energiaa vuodessa vain 100–500 kWh. Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa puolestaan tutkittiin, että ilmalämpöpumpun tuoma keskimääräinen säästö lämmitykseen on vuodessa 3 000 kWh. Niinpä huoli säästöjen sulamisesta viilennykseen on turha.

Ilmalämpöpumppua tulee kuitenkin käyttää oikein. Pidä aina kaihtimia kiinni auringon porottaessa, jotta et turhaan nosta sisälämpötilaa. Ikkunat on pidettävä kiinni ilmalämpöpumpun ollessa päällä. Ilmalämpöpumppua ei myöskään pidä turhaan jättää viilentämään, kun itse on poissa kotoa. Tärkeintä on kuitenkin tarkistaa, että ilmalämpöpumpussa ei ole automaattitoiminto päällä. Tällöin ilmalämpöpumppu saattaa vuoroin viilentää ja vuoroin lämmittää.


Markkinoiden parhaimmat ilmalämpöpumppumallit Keravan Energialta – avaimet käteen toimituksella ja rahoituksella!

» Lue lisää ilmalämpöpumpuista ja pyydä tarjous

Muistathan, että ilmalämpöpumpun asennuskuluissa voi hyödyntää kotitalousvähennystä.

Sulje
Search