Hyppää sisältöön

Miksi sähkön hinta vaihtelee?

Oletko koskaan miettinyt, miksi sähkölaskusi suuruus vaihtelee kuukaudesta toiseen, tai miksi sähkön hinta tuntuu nousevan yllättäen? Tämä artikkeli tarjoaa kattavan katsauksen niihin moninaisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat sähkön hintaan.

Sähkön hintaan vaikuttavat lukuisat tekijät, jotka voivat olla paikallisia, alueellisia tai globaaleja. Näihin tekijöihin kuuluvat muun muassa sääolosuhteet, kysynnän ja tarjonnan vaihtelut, polttoaineiden hinnat sekä energiapolitiikka.

Lyhyen aikavälin tekijät:

Sähkön hintaan vaikuttavat lyhyen aikavälin tekijät muovaavat sähkölaskun suuruutta ja näkyvät esimerkiksi pörssisähkön hintapiikkeinä. Näitä tekijöitä on usein vaikea ennustaa, jolloin sähkön hinta saattaa vaihdella yllättäen ja reilusti.

1. Kysyntä ja tarjonta

Merkittävin tekijä sähkön hinnan muutoksissa on kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Sähkön kysyntä vaihtelee vuorokauden- ja vuodenajan mukaan: esimerkiksi arkipäiväisin ja talvikuukausina kysyntä on yleensä korkeampaa.

Vuorokauden sisällä kysynnän vaihtelu johtuu pääsääntöisesti ihmisten päivittäisistä rutiineista: Aamuisin, kun ihmiset heräävät ja valmistautuvat päiväänsä, sähkönkulutus nousee. Tämä johtuu esimerkiksi valaistuksen, lämmityksen, keittiölaitteiden ja muiden kodin laitteiden käytöstä. Iltaisin, kun ihmiset palaavat töistä ja viettävät aikaa kotona, sähkönkulutus kasvaa jälleen valaistuksen, ruoanlaiton, viihdelaitteiden ja kodinkoneiden käytön myötä.

Kun tarjonta mukautuu lisääntyvään kysyntään, sähkön hinta nousee. Arkipäivisin teollisuus ja toimistotyöt sekä erilaiset palvelut pitävät sähkön kysynnän korkealla.

2. Sääolosuhteet

Sähkön tuotanto on tänä päivänä riippuvaista säästä. Sääolosuhteet niin Suomessa kuin naapurimaissakin vaikuttavat sähkön tarjontaan ja täten myös sähkön hintoihin. Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa sähköä kaupataan ja siirretään maiden välillä. Naapurimaiden sähkötilanteella onkin suuri painoarvo erityisesti silloin, kun Suomi tuo merkittävän osan sähköstään muualta. Esimerkiksi kylminä talvipäivinä, kun kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää, tuontisähkön hinta ja saatavuus korostuvat.

Suomen sähkötilanteen kannalta siis myös naapurimaiden sähköntuotannolla ja näin ollen myös säätiloilla on suurta merkitystä. Jos esimerkiksi Ruotsissa on poikkeuksellisen tuulinen sää, tuulivoimatuotanto kasvaa, mikä voi lisätä sähkön tarjontaa koko markkina-alueella ja painaa hintoja alaspäin. Vastaavasti kuivuus naapurimaissa voi laskea vesivoiman tuotantoa, mikä puolestaan vähentää tarjontaa ja nostaa hintoja.

Tarjonnan ohella sää vaikuttaa olennaisesti myös sähkön kysyntään. Esimerkiksi kylmät talvet lisäävät lämmityksen tarvetta ja siten sähkön kysyntää. Sähkö onkin usein kalliimpaa talvella kuin kesällä. Kuumat kesätkin voivat kuitenkin lisätä sähkönkulutusta viilennyslaitteiden vuoksi.

Säätilalla on suuri merkitys sähkön hinnanvaihtelulle.

3. Voimalaitosten käytettävyys

Sähkön tarjonnan ja kysynnän tulee olla tasapainossa, sillä sähköä ei voi taloudellisesti varastoida suuria määriä. Suomessa asennettua voimalaitoskapasiteettia on noin 20 gigawattia eli 20 000 megawattia. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n tuotantoteho on noin 1600 megawattia, eli sen ollessa poissa käytöstä suomalaisen sähköntuotannon määrään aiheutuu merkittävä lovi. Näin ollen yhdenkin voimalaitoksen putoaminen pois sähköntuotannosta voi vaikuttaa merkittävästi sähkön hintoihin.

Suunnitellut huoltotoimenpiteet ovat ennakoitavissa, ja niiden vaikutukset sähkön tarjontaan voidaan ottaa huomioon etukäteen. Näissä tilanteissa sähkön hintaan voi tulla lievää nousupainetta, mutta sähkömarkkinoiden muut toimijat pystyvät yleensä kompensoimaan menetetyn tuotannon.

Äkilliset viat tai seisokit ovat kuitenkin haasteellisempia. Esimerkiksi yllättävät tekniset viat, luonnonkatastrofit tai muut odottamattomat tapahtumat voivat aiheuttaa suurten tuotantolaitosten tilapäisen sulkemisen. Tällaisissa tilanteissa sähkön tarjonta voi nopeasti vähentyä, mikä nostaa hintaa markkinoilla, koska tarjonta on kalliimpaa suhteessa kysyntään. Tämän seurauksena sähkön hinnat voivat nousta merkittävästi lyhyessä ajassa, erityisesti jos kyseessä on useita suuria tuotantolaitoksia tai jos vallitsevat sääolosuhteet lisäävät sähkön kulutusta.

4. Polttoaineiden hinnat

Voimalaitosten käytettävyys ja polttoaineiden hinnat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, ja muutokset toisessa vaikuttavat suoraan toiseen. Kun voimalaitosten käytettävyys heikkenee äkillisten vikojen tai huoltokatkosten vuoksi, sähköntuotantokapasiteettia on täydennettävä voimaloissa perinteisiä polttoaineita hyödyntäen.

Monet perinteiset sähköntuotantomuodot, kuten kaasu-, hiili- ja öljyvoimalat, ovat riippuvaisia polttoaineista. Samoin biovoimalaitokset, kuten Keravan biovoimalaitos, joka käyttää polttoaineenaan pääasiassa haketta. Jos polttoaineiden hinnat nousevat, myös sähköntuotantokustannukset nousevat, mikä heijastuu sähkön hintaan. Erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa tuotantokustannuksiltaan edulliset energiantuotantomuodot, kuten ydinvoima sekä tuuli- ja vesivoima, ovat pois käytöstä tai vähätuottoisia, saattaa polttoaineiden hinta nostaa myös sähkön hinnan korkealle. Tuotantokapasiteetin korvaaminen kotimaisella polttoon perustuvalla tuotannolla lisää polttoaineiden kysyntää ja nostaa niiden hintoja, nostaen edelleen myös sähköntuotantokustannuksia.

Pörssisähkön asiakas!

Jotta saat parhaan hyödyn irti sähkön hinnan vaihteluista, kannattaa seurata tuntihintoja ja optimoida näin omaa kulutusta. Voit seurata ajantasaista markkinahintaa esimerkiksi sovelluksellamme.

Tutustu Keravan Energia -sovellukseen

arc

Pitkän aikavälin tekijät:

Pitkän aikavälin tekijät eivät välttämättä näy suoraan kuluttajan kuukausittaisessa sähkölaskussa, mutta niiden vaikutus sähkön hintakehitykseen on merkittävä. Nämä tekijät muovaavat sähkömarkkinoiden rakenteita ja tuotantokapasiteettia vuosien ja vuosikymmenten aikana, ja niiden vaikutukset tulevat näkyviin vähitellen. Vaikka vuorokauden, viikon tai kuukauden sisäiset hintavaihtelut johtuvat usein lyhyen aikavälin tekijöistä, pitkän aikavälin tekijät luovat pohjan sille, mihin suuntaan ja millä tahdilla sähkön hinnat kehittyvät tulevaisuudessa. Tämä pitkäjänteinen kehitys voi joko vakauttaa tai heiluttaa sähkön hintoja, riippuen siitä, miten tehokkaasti ja kestävästi energiapolitiikkaa ja -investointeja toteutetaan.

1. Energiapolitiikka ja sääntely

Valtion politiikat, kuten päästökauppa, verot ja tukipolitiikka, vaikuttavat merkittävästi sähköntuotannon kustannuksiin ja siten sähkön hintaan. Esimerkiksi päästökauppajärjestelmä, jossa sähköntuottajat ostavat oikeuksia hiilidioksidipäästöilleen, nostaa fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön kustannuksia päästöoikeuksien hinnan noustessa. Tämä johtaa korkeampiin tuotantokustannuksiin, mikä heijastuu suoraan sähkön hintaan.

Verot, kuten hiiliverot, kohdistuvat erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin ja nostavat niiden kustannuksia. Tämä kannustaa siirtymään puhtaampiin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan. Vaikka tämä voi alkuvaiheessa nostaa hintoja, pitkällä aikavälillä investoinnit uusiutuvaan energiaan voivat laskea hintoja teknologian kehittyessä ja kapasiteetin kasvaessa.

Lisäksi tukipolitiikka, kuten syöttötariffit ja investointituet, vähentää uusiutuvan energian käyttöönottokustannuksia ja tekee siitä kilpailukykyisempää. Pitkällä aikavälillä tällaiset tuet edistävät kestävää sähköntuotantoa. Lisäksi investoinnit uusiutuvaan energiaan vähentävät riippuvuutta tuontipolttoaineista.

2. Investoinnit ja infrastruktuuri

Voimalaitosten kehittäminen ja ylläpito vaativat investointeja. Uusiutuvan energian kapasiteetin kasvattaminen ja vanhojen voimalaitosten korvaaminen voivat myös vaikuttaa pitkän aikavälin hintoihin.

Investointien tarve korostuu erityisesti siirryttäessä kohti ympäristöystävällisempää energiantuotantoa, sillä esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian, hyödyntäminen vaatii merkittäviä pääomasijoituksia uusiin teknologioihin ja infrastruktuuriin. Voimalaitosten modernisointi tai uusien rakentaminen vaatii myös huolellista suunnittelua, ympäristövaikutusten arviointia ja usein myös monimutkaisia lupaprosesseja.

3. Markkinarakenne

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa fyysisen sähkön kauppaa käydään ja hinnoitellaan pääasiassa Nord Poolissa, jossa pörssisähkön spot-hinnat määräytyvät. Spot-markkinoilla hinta kuitenkin määräytyy aina vain vuorokaudeksi eteenpäin, ja sähköä on usein tarvetta ostaa myös tulevaisuuteen, jotta asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi kiinteähintaisia sähkösopimuksia. Tämän vuoksi sähkömarkkinat toimivat Nord Poolin lisäksi myös johdannaispörssissä, jossa voidaan varmistaa sähkön kiinteä hinta tietylle aikavälille tulevaisuuteen, esimerkiksi kuukausiksi, kvartaaleiksi tai jopa vuosiksi. Sähkökaupassa yleisimmin käydään kauppaa seuraavan kvartaalin eli vuosineljänneksen ja vuosituotteen sopimuksilla.

Sähkön varsinaiseen hintaan nämä kaksi eri pörssiä vaikuttavat eri tavoin: spot-hinnat vaihtelevat luonnollisesti lyhyemmän aikavälin tekijöiden mukaan ja perustuvat senhetkiseen tilanteeseen sekä reaaliaikaiseen kysyntään ja tarjontaan. Johdannaispörssissä hinnat puolestaan perustuvat ennusteisiin ja odotuksiin, jotka vaihtelevat.

Lue lisää sähkömarkkinoista

Sulje
Search