Mistä yrityssähkön hinta muodostuu?
Sähkölaskun lopullisen hintalapun muodostavat useat seikat kuten valittu sähkösopimusmalli, sähkönkulutuksen huipputunnit, ja sähkösopimuksen päälle tulevat lisäkulut. Sähkösopimusta valitessa yrityksen ei siis kannata tuijottaa vain pelkää kilowattituntikohtaista hintaa.
Tarkastellaanpa yrityssähkön hinnan muodostumista hieman tarkemmin:
1. Sähkön markkinahinta
Sähkön hinta määräytyy sähkömarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Suomi on osa yhteisiä eurooppalaisia sähkömarkkinoita.
Kun sähköä tarvitaan paljon mutta sitä tuotetaan vähän, hinta nousee. Näin käy esimerkiksi arkipäivisin, kun valtaosa ihmisistä on hereillä ja käyttää sähköä, sekä kuivina ja vähätuulisina aikoina, jolloin vesi- ja tuulivoimaa on niukasti.
Kun sähköä tarvitaan vähän, mutta sitä tuotetaan paljon, hinta laskee. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi yöt sekä aurinkoiset ja tuuliset jaksot, jolloin aurinko- ja tuulivoimaa on runsaasti.
Sähkön tuotannossa otetaan käyttöön ensin halvimmat tuotantotavat. Jos sähköä tarvitaan lisää, mukaan otetaan kalliimpia tuotantomuotoja, ja kallein tarvittava tuotantomuoto määrää lopullisen markkinahinnan. Esimerkiksi, kun tuuli- ja ydinvoima riittävät kattamaan kysynnän, sähkö on edullista. Jos taas joudutaan turvautumaan kalliimpaan tuotantoon, kuten esimerkiksi biokaasuun, hinta nousee kaikille.
Sähkönmyyjät eivät voi vaikuttaa markkinahintaan, vaan hinnoittelevat omat sopimuksensa markkinahinnan pohjalta.
2. Yrityksen valitsema sähkösopimusmalli (erittäin suuri vaikutus)
Yrityksen valitsema sähkösopimus määrittää, miten markkinahinta siirtyy yritykselle:
Pörssisähkösopimus
- Sähkön hinta vaihtelee vartin välein markkinan mukaan
- Halpa silloin kun markkina on halpa, mutta myös riskialttiimpi hinnan vaihteluille
- Sopii erityisesti yrityksille, jotka pystyvät seuraamaan sähkön kulutustaan ja keskittämään sitä edullisten tuntien ajalle.
Kiinteähintainen sähkösopimus
- Sama hinta koko sopimuskauden ajan.
- Suojaa hintapiikeiltä, mutta voi olla keskimäärin kalliimpi, sillä ennakoitavuudesta maksetaan.
- Sopii erityisesti yrityksille, jotka eivät voi siirtää kulutustaan edullisemmille tunneille tai jotka haluavat budjetoida sähkökulunsa tarkasti etukäteen.
Hybridimallit
- Yhdistelmä yllä mainituista (osa hinnasta kiinteää, osa markkinaan sidottua)
- Sopii sellaisille yrityksille, joille budjetoinnissa pilkun jälkeisellä luvulla ole suurta merkitystä, mutta haluaa määräaikaisessa sopimuksessa päästä hyötymään kulutusvaikutuksestaan. Sopii myös hyvin, mikäli on tiedossa jotain energiahankkeita, kuten aurinkopaneeleita, joka vaikuttaa positiivisesti kulutusvaikutukseen.
Yrityksen valitsema sähkösopimusmalli (pörssisähkö, kiinteä sähkösopimus tai hybridi) vaikuttaa usein enemmän kokonaiskustannukseen kuin pelkkä hinta/ kWh. Sopimusta valittaessa kannattaakin miettiä, voiko kulutusta siirtää sähkön edullisemmille tunneille, vai tapahtuuko sähkön käyttö aina samoihin aikoihin.
3. Yrityksen kulutusprofiili
Yrityksen kulutusprofiili on yksi tärkeimmistä tekijöistä sähkösopimusta valittaessa:
- Ei ole ratkaisevaa ainoastaan se kuinka paljon sähköä käytetään, vaan myös milloin sitä käytetään
- Esimerkiksi:
- kulutus kalliina tunteina = korkeampi lasku
- kulutus halvempina tunteina = säästöä
Kulutusprofiiliin vaikuttavat muun muassa:
- aukioloajat (päivä vs. yö)
- tuotannon rytmi
- kulutuspiikit
- onko yrityksellä esimerkiksi aurinkopaneeleja, joilla voidaan tuottaa omaa sähköä
4. Sähkönmyyjän marginaali ja perusmaksu
- Marginaali: koostuu Fingridin kulutusmaksusta, tasevirhemaksusta, mahdollisesta tuotantomuodon lisämaksusta ja myyjän palkkiosta.
- Perusmaksu: kiinteä kuukausimaksu, jonka asiakas maksaa joka kuukausi sähkön hinnan lisäksi.
Nämä ovat näkyviä, mutta yleensä niillä on loppulaskuun pienempi vaikutus kuin markkinahinnalla tai sopimusmallilla. Lisäksi halvin marginaali ei tarkoita automaattisesti halvinta kokonaisuutta
Sähkölaskussa on myös muita osia, jotka eivät riipu sähkönmyyjästä, esimerkiksi sähkön siirto (sähkön siirtoa hoitaa paikallinen verkkoyhtiö) sekä verot.
Tiivistelmä:
1. Katso kokonaisuutta, älä vain kilowattituntihintaa. Sopimusmalli ja lisäkulut vaikuttavat lopulliseen summaan usein enemmän kuin yksittäinen hinta.
2. Tunne oma kulutusprofiilisi. Mieti, milloin yrityksesi käyttää sähköä ja voiko kulutusta siirtää edullisemmille tunneille. Se ohjaa oikean sopimusmallin valintaa.
3. Sovita sopimusmalli riskinsietokykyysi. Pörssisähkö palkitsee joustavuudesta, kiinteä hinta tuo ennakoitavuutta ja hybridi asettuu näiden välimaastoon.
