Hyppää sisältöön

Kodin sähköturvallisuus

Kodin sähköjärjestelmä

Sähkökeskus

Talon sähköjä hallitaan pääkeskuksesta. Tarvittaessa sieltä saa poikki koko kiinteistön sähkövirran. Pääkeskuksesta löytyvät mittari, pääkytkin, pääsulakkeet ja ryhmäkeskus. Mikäli talossa on useita huoneistoja, jokaisella on yleensä oma ryhmäkeskuksensa missä on kyseisen huoneiston sulakkeet ja yhteinen pääkeskus löytyy esimerkiksi kellarista tai muista taloyhtiön tiloista.

Sulakkeet

Sulakkeet suojaavat sähkölaitteiden käyttäjiä silloin kun laitteeseen tai verkkoon tulee vikaa tai syntyy ylikuormitustilanne eli liian monta laitetta on päällä yhdellä kertaa. Sulakkeita on kahdenlaisia: tulppasulakkeita sekä automaattisulakkeita.

Tulppasulakkeiden koko vaihtelee tehon mukaan. Kun tulppasulake palaa, se tulee vaihtaa uuteen ja vaihdon voi hyvin tehdä itse. Vaihtaessa tulee kuitenkin olla varovainen ja virta kannattaa kytkeä kokonaan pois ennen kuin vanhaa sulaketta lähtee irrottamaan. Jos sulaketta suojaava kansi on rikki, se pitää vaihtaa viipymättä. Mikäli olet epävarma, miten toimia sulakkeiden kanssa, kannattaa kysyä apua esimerkiksi taloyhtiön huoltohenkilöstöltä tai omasta sähköyhtiöstä.

Automaattisulaketaulussa on tulppien sijaan rivi vipuja. Automaattisulakkeen palaessa, vipu napsahtaa pois päältä eli 0-asentoon. Sulakkeen saa takaisin päälle kääntämällä vipua takaisin I-asentoon. Jos vipua ei saa käännettyä heti palamisen jälkeen takaisin, odota hetkinen. Joskus automaattisulakkeet tarvitsevat jäähtymisaikaa toimiakseen jälleen. Nykyään tulppasulakkeille löytyy myös vaihtoehdoksi tulpan mallinen automattisulake, jossa on vastaava viputoiminto.

Toistuvasti palava sulake

Jos sama sulake palaa kerta toisensa jälkeen, on sen aiheuttaja syytä paikantaa. Ensin kannattaa sammuttaa valot ja irrottaa kaikki laitteet pistokkeistaan. Sen jälkeen ylikuormituksen aiheuttajan voi yrittää tunnistaa palauttamalla laitteet verkkoon yksi kerrallaan. Ylikuormitusta on syytä välttää ja pyrkiä käyttämään laitteita kyseisessä pistorasiassa vuorotellen tai siirtää osa eri paikkaan. Jos selkeää syytä sulakkeen palamiselle ei löydy, on syytä pyytää sähköalan ammattilaista tarkastamaan johdot ja asennukset, ettei siellä ole jotain isompaa vikaa, joka mahdollisesti voi aiheuttaa vaaran.

Nollavika

Nollavialla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin sanottu nollajohdin katkeaa. Se voi tapahtua joko kiinteistön asennuksissa tai pienjännitejohdoissa sähköverkkoyhtiön muuntajan ja kiinteistön välille. Yleisin nollavian syntysyy on tolppien varassa kulkevan johdon päälle kaatunut puu, joka on kaatuessaan katkaissut siinä kannatinlankana toimivan eristämättömän johtimen, joka toimii niin sanottuna nollajohtona. Mahdollisia vian lähteitä on toki myös monia muita ja ne vaativat aina ammattilaisen toimenpiteitä.

Nollavika aiheuttaa poikkeaman eri vaiheiden jännitteiden muodostumisessa. Tällöin yhteen voi syntyä ylijännite ja kahteen alijännite tai toisinpäin ja vikatilanteessa jännite voi vaihdella 0 ja 400 voltin välillä. Nollavian merkit onkin hyvä tunnistaa, koska se voi aiheuttaa hengenvaarallisen sähköiskun tai rikkoa kodin sähkölaitteita. Merkkejä nollaviasta ovat esimerkiksi sähkölaitteiden poikkeava toiminta tai yllättävä hajoaminen tai laitteesta saadut sähköiskut. Epätasaisesti palavat valot, missä osa valoista palaa erityisen kirkkaasti ja osa poikkeuksellisen himmeänä ja voimakkuuden vaihtelu etenkin muita laitteita käynnistettäessä tai sammutettaessa on myös yksi nolla vian tyypillinen merkki. Lisäksi sähkökeskuksesta saattaa kuulua surinaa tai pamahduksia ja se saattaa haista palaneelle. Jos epäilet, että kyseessä on nollavika, katkaise sähköt sähköpääkytkimestä. Tässä on syytä käyttää nahkaisia tai muita suojaavia hanskoja ja välttää koskemasta sähkökeskuksen metalliseen pintaan tai muihin metallisiin osiin, kuten hanat tai tiskipöytä, joissa mahdollisesti voi olla vian aiheuttama jännite.

 

sähköpylväät, ilmajohtoja

Sähkölaitteiden turvallinen käyttö

Laitteiden merkinnät

Jotta sähkölaitteen käyttö on turvallista, tulee aina perehtyä sen mukana tulleisiin käyttöohjeisiin sekä laitteen merkintöihin. Merkintöjä löytyy yleensä laitteen pohjasta sekä samat pitäisi löytyä myös pakkauksesta. Merkinnät kertovat millainen on laitteen turvallisuus luokitus, millaisissa olosuhteissa sitä voi käyttää sekä miten se tulee kierrättää. Jos laitetta käyttää ohjeiden vastaisesti tai olosuhteissa, joihin sitä ei ole tarkoitettu, ei käyttö välttämättä ole turvallista ja esimerkiksi sähköiskujen vaara kasvaa. Sähkölaitteen elinkaari myös pitenee oikein käytettynä.

Laitteen CE-merkintä kertoo, että laite noudattaa EU:n turvallisuus-, terveys-, ympäristö- ja energiavaatimuksia. IP-luokitus taas paljastaa sen, kuinka paljon kosteutta laite kestää ja miten se on suojattu. Sitä on hyvä vilkaista uutta laitetta ostaessa, etenkin jos sille on jokin tietty käyttötarkoitus mielessä esimerkiksi kylmissä tai kosteissa tiloissa.

Lue lisää IP-koodeista ja muusta kodin sähköturvallisuudesta voi lukea TUKESin sivulta.

Pistorasiat ja johdot

 Kodin pistorasiat ja johdot ovat houkuttelevia tutkimuskohteita pikkulapsille sekä lemmikeille. Jos lattian tasolla liikkuvia perheenjäseniä löytyy taloudesta, on kotia syytä hieman suojata, jotta sähkölaitteiden kanssa ei käy vahinkoja. Ylimääräisiä johtoja ei kannata pitää kiinni pistorasioissa tai lattioilla lojumassa vaan ne on syytä korjata pois ja tarpeellisille johdoille löytyy monia eri suojausratkaisuja, kuten koteloita ja kouruja, joilla ne saa piiloon ja pois matalalla liikkuvien ulottuvilta. Myös lattian tasolla olevat pistorasiat voi halutessaan tilapäisesti tukkia ja siten estää vieraita esineitä tai pieniä sormia päätymästä niihin. Suojaukseen tarkoitettuja suojatulppia löytyy useimmista tavarataloista ja rautakaupoista. Vialliset johdot tai pistorasiaan tungetut vieraat esineet voivat aiheuttaa ikäviä sähköiskuja tai oikosulun.

Kylmät ja kosteat tilat

 Sähkölaitteille haastavia tiloja kotona ovat märkätilat sekä kylmät varastotilat. Märkätiloissa tulee sähkölaitteiden kanssa käyttää erityistä huolellisuutta ja esimerkiksi hiustenkuivaajia, silitysrautoja tai muita ei tule käyttää, kun tila on märkä tai olet itse kylpemisen jäljiltä kostea. Märkätiloissa käytettävien laitteiden kanssa tulee aina noudattaa erityistä varovaisuutta ja seurata käyttöohjeita vaaratilanteiden välttämiseksi. Saunaa on myös syytä käyttää ohjeiden mukaan ja muistaa se, että saunassa ei koskaan saa kuivata pyykkiä tai säilyttää sinne kuulumattomia esineitä, etenkään saunaa lämmitettäessä.

Myös esimerkiksi puutarhassa tai parvekkeella käytettävät laitteet kannattaa valita huolella ja varmistaa, että ne sopivat ulkona käytettäväksi. Ulkona niin laitteet kuin pistorasiatkin ovat alttiina paitsi kosteudelle, myös lämpötilojen vaihtelulle ja kaikenlaiselle lialle. Niiden puhdistuksesta onkin syytä pitää huolta ennen käyttöä sillä se paitsi lisää turvallisuutta, myös pidentää laitteiden käyttöikää.  Ulkokäyttöön soveltuvat laitteet ovat suojamaadoitettuja sekä -eristettyjä tai ne toimivat pienoisjännitteellä ja ne on koteloitu niin, että ne kestävät kosteutta.

Sulje
Search