Hyppää sisältöön
14.12.2020

Energiayhteisöjen esiinmarssi

Asukkaiden muodostamat energiayhteisöt esittäytyvät kesällä 2024 järjestettävillä Keravan Asuntomessuilla. Messualueelle kaavaillaan myös matalalämpöverkkoa, jossa kättä lyövät paikallisesti tuotettu maalämpö ja vihreä kaukolämpö.

TEKSTI: PEKKA KARPPINEN

Keravan Energian asuntomessuvastaavan, projektipäällikkö Toni Nevalaisen näkökulmasta vuosi 2024 lähestyy kovaa vauhtia. Kalenteri täyttyy työ- ja sidosryhmätapaamisista. Paljon suunniteltavaa, paljon tehtävää.

”Oman talon sisällä olemme visioineet messualueelle tarjottavia energiaratkaisuja. Mietimme tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa, miten ne saataisiin toteutettua järkevästi muun muassa kaavoituksen kannalta.”

Alueen asemakaavan toivotaan saavan lainvoiman loppukesällä 2021, jotta kunnallistekniikkaa voidaan ryhtyä rakentamaan. Talonrakentajat odottavat malttamattomina tonteilleen pääsyä vuoden 2022 loppuun mennessä. Talojen, samoin kuin melusuojauksen, on määrä valmistua 2023.

Katuja ja viheralueita sekä parkkialueita ynnä muita messuaikaisia rakenteita tehdään vuoden 2024 alkupuolella, ja suurelle yleisölle portit avataan heinäkuussa. Kuinka ollakaan, samana vuonna juhlitaan 100-vuotiasta Keravaa.

Messualue sijoittuu Keravanjokilaaksoon, Kytömaantien ja Lahdenväylän väliin. Matkaa keskustaan ja rautatieasemalle on runsas kilometri. Suunnitteilla on monimuotoinen rakennuskanta, johon kuuluu niin pien- kuin kerrostalojakin. Alueen sisälle jäävät Postlarin tila ja Keravan kartano, joihin liittyvät kulttuuriarvot halutaan turvata.

Yhteinen aurinkovoimala

”Heti messujen tulon varmistuttua päätimme, että ne ovat iso asia Keravan Energialle ja haluamme olla niillä vahvasti esillä. Se taas edellyttää, että teemme uusia asioita, jotain, mitä emme ole aikaisemmin tehneet”, Nevalainen selvittää lähtökohtia.

Näitä uutuuksia ovat energiayhteisöille kehitettävät konseptit sekä matalalämpöverkko. Hän uskoo energiaratkaisujen kohoavan messujen kärkiteemojen joukkoon kiertotalouden ja kestävän liikkumisen rinnalle.

Energiayhteisöt virallistavan lainsäädännön odotetaan astuvan voimaan vuoden 2021 alussa. Lain pontimena ovat sähkömarkkinoita ja uusiutuvaa energiaa koskeva EU-direktiivi sekä kansallisen älyverkkotyöryhmän linjaukset.

Energiayhteisöjen myötä aurinkopaneeleja alkaa ilmestyä myös kerros- ja rivitalojen katoille. Tähän saakka taloyhtiöt eivät ole pystyneet hyödyntämään aurinkoenergiaa taloudellisesti järkevällä tavalla. Itse tuotetusta aurinkosähköstä on joutunut maksamaan siirtomaksun ja sähköveron sillä perusteella, että sähkö kulkee verkkoyhtiön sähkömittarien kautta.

Jatkossa sähkön siirron laskutuksessa on mahdollista käyttää laskennallista arvoa. EU:n mittalaitedirektiivi ei ole sallinut sitä tähän saakka, mutta nyt direktiiviä tulkitaan uudella tavalla.

”Tuotettu ja kulutettu energia pystytään erottamaan toisistaan laskennallisesti, mikä toimii sähkönsiirron laskutuksen ja myös sähköveron pohjana. Eli kerros- ja rivitalot pääsevät aurinkoenergian hyödyntämisessä tasavertaiseen asemaan pientalojen kanssa.”

Yhteisessä aurinkovoimalassa tuotettua sähköä jaetaan asukkaille heidän omistusosuuttaan vastaava määrä. Mikäli jako-osuudet määräytyvät samalla perusteella kuin vastikkeetkin, ei yhtiöjärjestystä tarvitse muuttaa. Voimalan hankinnasta voidaan tehdä yhtiökokouksessa enemmistöpäätös.

Energiayhteisöön kuuluminen on vapaaehtoista ja siitä voi myös erota. Kerrostalokiinteistön sisäisen energiayhteisön vetovoimaa lisää sekin, että talon katolle asennettavasta aurinkovoimalasta ei tarvitse vetää erikseen uusia johdotuksia asuntoihin.
Kiinnostus aurinkosähköä kohtaan on viime vuosina selvästi lisääntynyt taloyhtiöissä, etenkin nuoremman väen keskuudessa. Potentiaalisille asiakkaille on jouduttu myymään eioota ja pyytämään heitä odottamaan lakiuudistusta.
”Kysyntää on varmasti, koska yhteisvoimala on taloudellisestikin kannattava ratkaisu. Me puolestamme haluamme päästä tarjoamaan toimivia aurinkosähkö- ja hyvityslaskentapalveluja taloyhtiöille mahdollisimman pian.”

Kimppaenergiaa pientaloille

Energiayhteisö voi olla myös usean erillisen kiinteistön muodostama kokonaisuus, mikä tuo yhteisvoimalat pientaloasukkaiden ulottuville. Tuotantolaitos sijoitetaan erilliselle tontille tai kiinteistölle, jolla on isompi tontti kuin muilla. Yhteisvoimalasta lähtee säteittäinen jakeluverkko kaikkiin kulutuspaikkoihin. Kiinteistörajat ylittäville energiayhteisöille on luvassa lainsäätäjän siunaus lähivuosina.

Energian tuotantotapa on vapaasti valittavissa. Markkinoille on tulossa tavanomaista matalampia pientuulivoimaloita. Sellaisen pystyttäminen messualueelle houkuttelisi Nevalaista kokeilumielessä. Aurinkopaneelit ovat kuitenkin kustannustehokkain vaihtoehto sähkön pientuotantoon ainakin toistaiseksi. Energiayhteisöön liittyminen ei sulje pois paneelien laittamista omankin talon katolle.
Yksi mahdollinen paikka yhteiselle aurinkovoimalalle löytyy autoille ja muille menopeleille tarkoitetun yhteisen pysäköintitilan katolta. Katon alle asukkaat voisivat parkkeerata sähkömoottorilla varustetun yhteiskäyttöauton ja laittaa sen lataukseen seuraavaa käyttäjää varten. Harkinnassa ovat yhteiskäyttöiset polku- ja sähköpyörät.

Energiayhteisö tarvitsee tuekseen energiayhtiön, koska sähkönkulutuksen kattaminen kokonaan ja ympäri vuoden itse tuotetulla sähköllä ei ole Suomen oloissa ihan helppo juttu.

”Energiayhteisöt eivät ole meille uhka vaan mahdollisuus. Ne kannustavat meitä tarjoamaan uusia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeita. Asiakastyytyväisyys on yksi toimintamme peruspilareista”, Nevalainen toteaa.

Mikä sitten on se toinen messualueelle kaavailtu energiauutuus, matalalämpöverkko? Ideana siinä on, että suurin osa verkon piirissä olevien kiinteistöjen kuluttamasta lämmitysenergiasta tuotetaan asuinalueen sisälle rakennettavilla maalämpökaivoilla. Niistä energia siirretään paikalliseen, perinteistä kaukolämpöverkkoa matalampilämpöiseen jakeluverkkoon. Hankkeen toteutuessa Keravan Energia rakentaa ja omistaa sekä kaivot että verkon.

Kaukolämpöverkon menoveden lämpötila on 65–115 celsiusastetta, matalalämpöverkon 60–70 astetta. Paluuveden osalta lukemat ovat: kaukolämpöverkko 50 ja matalalämpöverkko 30–40 astetta. Loppukäyttäjälle lämpötilaerolla ei ole merkitystä.
”Jottei järjestelmää tarvitsisi mitoittaa huippukulutuksen mukaan, verkko suunnitellaan siten, että siihen on mahdollista siirtää biovoimalassamme tuotettua vihreää kaukolämpöä talven kylmimpien päivien varmistuksena. Näin asukkaat saavat energia- ja kustannustehokkaan sekä ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun, jonka rinnalle ei tarvita mitään muuta.”

Asiakkaan näkökulmasta matalalämpöliittymä toimii perinteisen kaukolämpöliittymän tavoin, jolloin hän voi keskittyä nauttimaan lämmitysmuodon luotettavuudesta ja helppoudesta. ∎

Sulje