Suuntana säävarma sähköverkko

Laki vaatii verkkoyhtiöitä Suomessa kehittämään sähköverkkoaan siten, että luonnonolosuhteista – esimerkiksi myrskyistä, lumesta tai jäästä – aiheutuva sähkökatko ei kestä asemakaava-alueella yli kuutta tuntia ja haja-asutusalueella yli 36 tuntia. Säävarmuuden takarajaksi on asetettu kaupunkiolosuhteille vuosi 2028 ja maaseudulle puolestaan 2036. Keravan alueella verkko on ollut käytännössä säävarmaa jo vuosikaudet, mutta harvaan asutussa Sipoossa matkaa on vielä jonkin verran taittamatta.

Ilmaston muuttuessa sähköverkon säävarmuudesta tulee entistä tärkeämpää. Sään ääriolosuhteiden määrän kasvaessa on tarpeellista rakentaa sähköverkkoa, joka kestää myrskyt, tuiskut ja tulvat. Ilmajohto on herkkää erilaisille sään aiheuttamille vaurioille, minkä vuoksi kaapeloimmekin verkkoa suojaan maan alle. Maakaapeli ei kuitenkaan ole ainoa keino rakentaa säävarmuutta, vaan myös esimerkiksi ilmajohtojen säänkestävyyttä voidaan parantaa. Verkon vetäminen maan alle ei ole kaikkialla ylipäätään mahdollista: esimerkiksi saariston maaperä ei ole maakaapeloinnille sopivaa kallion kaivamiskelvottomuuden vuoksi. Tällöin ratkaisuna on merikaapeli ja saaressa avo- tai ilmajohto. 

Sähköverkkomme sijaitsevat Keravalla ja Sipoossa, ja sähkönjakelun näkökulmasta alueet ovat hyvin erilaiset toisiinsa nähden. Kerava on pieni ja tiiviisti asuttu kaupunki, jossa sähköverkko on pitkään ollut maakaapeloitu lähes kokonaan. Sipoo puolestaan on laaja ja harvaanasuttu alue, jossa on paljon metsää ja peltoa – sekä ilmajohtoa. Vuosituhannen alussa maakaapeloinnin aste Sipoon puolella oli vain viitisen prosenttia, mutta tätä nykyä ollaan jo yli neljässäkymmenessä prosentissa. Kehitämme pitkäjänteisesti sähkön toimituksen varmuutta ja tavoitteenamme on saada myös Sipoon sähköverkko maakaapeloitua yli 60-prosenttisesti vuoteen 2028 mennessä.

Maakaapelointi etenee Kalkkirannassa

Säävarmuusprojektimme etenee tällä hetkellä Kalkkirannassa. Alueen uuden, säävarman sähköverkon arvioidaan olevan käytössä vuoden loppuun mennessä.

Mihin siirtomaksut menevät ja miten tämä liittyy säävarmaan sähköverkkoon?

Sähköverkon ylläpito ja kehittäminen kustannetaan asiakkaiden maksamilla sähkön siirtomaksuilla. Sähkömarkkinalaki määrää verkkoyhtiöt parantamaan toimitusvarmuuttaan, minkä vuoksi sähkön siirtohinnat vaihtelevat reilusti eri alueiden välillä. Esimerkiksi maakaapelointiin ja ilmajohtojen tuulen- ja lumenkestävyyteen joudutaan investoimaan maaseudulla ja haja-asutusalueilla huomattavasti taajamia enemmän, sillä jälkimmäisissä maakaapelointi on jo pitkällä. Sipoon puolella investoinnit sää- ja toimitusvarmuuteen ovat selvästi Keravan aluetta suurempia, minkä vuoksi näiden kahden välillä siirtohinnat poikkeavat toisistaan – vaikka molemmat ovatkin valtakunnan edullisinta tasoa. 

Sipoon alue on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavia ja kehityksen odotetaan jatkuvan samaan malliin myös tulevaisuudessa. Vaikka investointeja säävarman sähköverkon rakentamiseksi tehdään runsaasti, ei se tarkoita siirtomaksujen hurjaa nousua alueen asukkaille. Kasvun myötä sähköverkon alueelle tulee lisää uusia asukkaita, ja maksut jakautuvat suuremman joukon kesken. 

Alla oleva kuva havainnollistaa, missä jakeluverkkoalueellamme on tehty hankkeita säävarman sähköverkon rakentamiseksi tällä vuosikymmenellä.

Mitä hyötyä säävarmasta sähköverkosta on?

Säävarmuuteen panostaminen tuo mukanaan hyötyjä asiakkaalle. Vuoden 2011 Tapani-myrsky aiheutti merkittävän määrän poikkeuksellisen pitkiä sähkökatkoksia, minkä seurauksena uudet toimitusvarmuustavoitteet säädettiin sähkömarkkinalakiin. Kuluttajat saivat suojaa uusista säädöksistä, jotka rajoittavat luonnonolosuhteista johtuvia katkoja sähkön jakelussa. Kaapeloimalla sähköjohtoja maan alle saadaan sään aiheuttamien vikojen määrä vähenemään murto-osaan: jos asiakkaalla esimerkiksi on ollut aiemmin 10 sähkökatkoa vuoden aikana, vähenee määrä alle yhteen, kun verkon maakaapelointi on valmis.

Säävarmasta sähköverkosta ei kuitenkaan ole hyötyä pelkästään sähkökatkojen vähentämisessä. Se myös vähentää ympäristöhaittoja, kun pylväitä, ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita poistetaan katukuvasta. Samaten riski ympäristövahinkoihin vähenee, sillä pylväsmuuntamoiden tilalle rakennettavat puistomuuntamot eivät päästä vikatilanteissa öljyä maaperään.

Tutustu tarkemmin Keravan Energian säävarmaan sähköverkkoon