Hyppää sisältöön

Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinat ovat niitä paikkoja, joista käyttämämme sähkö pääasiassa hankitaan. Lue lisää siitä mitä pörssejä sähköä kauppaavat käyttävät ja miten nämä markkinapaikat toimivat.

Vuonna 2022 alkanut epävakaus sähkön hinnassa ja mahdollinen sähköpula ovat nostaneet sähkön osaksi keskustelua niin eri medioissa, internetin keskustelupalstoilla kuin kahvipöydissä ympäri Suomen. Sähkö on jotain sellaista, mitä ilman emme oikein tule toimeen, mutta emme ole juurikaan miettineet sitä mistä se pistorasioihimme päätyy. Epävakaat ajat ovat tuoneet siihen muutosta, mutta edelleen sähkömarkkinoiden toiminta on monille vierasta.

Kaikki olisi yksinkertaista ja helppoa, jos sähköä tuotettaisiin joka puolella ja tuotettu sähkö käytettäisiin lähellä tuotantopaikkaa ja sen jakelusta ja myynnistä huolehtisi sama paikallinen yhtiö. Esimerkiksi meillä Keravan Energialla ja joukolla muita paikallisia yhtiöitä näin tehdäänkin, mutta sen lisäksi on tehtävä myös muuta, jotta sähkön ja lämmön saatavuus pysyy vakaana ja kasvavaan sähkön kulutukseen pystytään vastaamaan. Jotta sähkön tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa, tarvitaan erilaisia sähkömarkkinoita.

Sähköpörssejä on kaksi erilaista: fyysiseen sähkön kauppaan keskittyvä pörssi, missä ostetaan ja myydään käyttöön menevä sähkö sekä johdannaispörssi, jolla varmistetaan sähkön hintaa.

Nord Pool ja spot-markkinat

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa fyysisen sähkön kauppaa käydään ja hinnoitellaan pääasiassa Nord Poolissa. Nord Pool hallinnoi sähköpörssiä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Liettuan ja Viron lisäksi myös Latviassa, Saksassa, Puolassa, Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Irlannissa sekä toimii palveluiden toimittajana Kroatiassa ja Bulgariassa. Kyseessä on siis iso ja Euroopassa laajalle levinnyt toimija.

Nord Poolista kuulee usein puhuttavan, kun esillä ovat pörssisähkön hinnat. Tämä johtuu siitä, että niin sanotut spot-hinnat määräytyvät siellä. Nord Poolissa kauppaa tekevät sähkön tuottajat sekä sähkön vähittäismyyjät ja isot teollisuuslaitokset. Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kello 13 joka päivä sähkön tuottajat ilmoittavat seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille, kuinka paljon heillä on sähköä tarjolla ja mihin hintaan he sitä myyvät ja ostajat ilmoittavat kuinka paljon ja mihin hintaan he olisivat halukkaita ostamaan. Näistä muodostettuja kysyntä- ja tarjontakäyriä vertaamalla saadaan spot-hinnat eli tutummin pörssisähkön tuntihinnat.

Johdannaispörssi

Spot-markkinoilla hinta määräytyy aina vain vuorokaudeksi eteenpäin, joten sen rinnalle tarvitaan toisenlainen markkina tuomaan alan yrityksille vakautta ja ennustettavuutta. Siinä missä spot-markkinoilla määräytyy tuntihinnat, johdannaiskaupalla taas tavoitellaan riskienhallintaa vakauttamalla hinta pidemmäksi aikaa.

Yrityksille on toimintansa kannalta tärkeää pystyä suunnittelemaan ja ennustamaan pidemmälle tulevaisuuteen. Johdannaistuotteiden avulla voidaan ostaa ja myydä sähköä kiinteään hintaan tietylle aikavälille tulevaisuuteen. Aikaväli voi olla viikkoja, kuukausia, kvartaaleja tai jopa vuosia tulevaisuudessa. Sähkökaupassa yleisimmin käydään kauppaa seuraavan kvartaalin eli vuosineljänneksen ja vuosituotteen sopimuksilla. Johdannaiset ovat finanssisopimuksia eli ainoastaan raha liikkuu niitä kaupattaessa, eikä niihin liity suoranaista velvollisuutta ostaa tai myydä käyttöön menevää sähköä.

Johdannaiskaupasta puhutaan myös futuurien kauppana ja ajoittain voikin kuulla puhuttavan futuurien hinnasta sähkön hintojen yhteydessä. Futuurien hinta tai kauppa tarkoittavat siis samaa kuin johdannaistuotteiden hinta ja kauppa.

Lisää tietoa kaupankäynnistä löytyy Nord Poolin verkkosivuilta sekä Nasdaqilta, missä johdannaiskauppaa käydään.

Sähkömarkkinat vaikuttavat suoraan sähkön hinnoitteluun

Mikä sitten määrittelee sen mitä tavalliset kuluttajat ja yritykset sähköstään maksavat?

Pörssisähkön hinta

Pörssisähköön perustuvissa sopimuksissa hinnat tulevat suoraan jo mainitun Nord Poolin päivän spot-hintojen mukaan eli perustuvat kysyntään ja tarjontaan.  Esimerkiksi vuodenaika ja sää vaikuttavat paljonkin siihen kuinka paljon vesivoimaa ja tuulienergiaa saadaan kulloinkin tuotettua ja aurinkoenergiaa taas saadaan pimeänä vuodenaikana vähemmän kuin kesällä. Kysyntää taas lisää esimerkiksi pakkanen, jolloin energiaa tarvitaan paljon kotien lämmittämiseen. Lisäksi esimerkiksi laitosten huollot vähentävät sähkön tarjontaa. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, että joinakin päivinä hinnat ovat korkeammat.

Johdannaispörssin hinnan vaikutus määräaikaiseen sähkösopimukseen

Johdannaispörssillä taas on suurempi vaikutus siihen miten kiinteähintaisten, etenkin määräaikaisten, sopimusten hinta muodostuu. Johdannaiskauppaa tehdessään myyjä ja ostaja sopivat tietylle sähkömäärälle tiettynä aikana tietyn hinnan. Tällaiset sopimukset auttavat sähkön myyjiä arvioimaan sähkön hintatason kullekin aikavälille tulevaisuuteen ja sen perusteella hinnoittelemaan myytävän sähkön. Hintaa muodostettaessa katsotaan siis hintaennusteita ja saatavilla olevien johdannaisten hintoja koko sopimuskauden ajalle ja pyritään löytämään myytävälle hinta, jossa mahdolliset nousut ja laskut on huomioitu.

Vakuudet – johdannaispörssin takuuvuokra

Se ei kuitenkaan yksinään muodosta koko hintaa. Toinen merkittävä johdannaispörssiin liittyvä sähkön hintoihin vaikuttava tekijä ovat vakuudet. Vähän samaan tapaan kuin uuteen asuntoon vuokralle muuttava joutuu maksamaan takuuvuokran tulevien vahinkojen varalle, on sähköllä johdannaiskauppaa käyvien asetettava vakuuksia siltä varalta, että jos joku ei kykenekään huolehtimaan velvoitteistaan esimerkiksi konkurssin takia, vakuuksilla voidaan korvata muille aiheutuneet kulut.

Vakuuksien määrään taas vaikuttaa yleinen markkinatilanne, ja kauppaa käyvät joutuvat jatkuvasti asettamaan joko lisää vakuuksia tai saavat niitä palautuksena takaisin, riippuen siitä miten markkinoilla menee. Kun tuote lopulta toimitetaan, vakuudet palautetaan kokonaisuudessaan. Esimerkiksi viime vuosien aikana ilmennyt hintojen nousu ja epävakaus markkinoilla on johtanut siihen, että vaadittavien vakuuksien määrät ovat myös kasvaneet. Se tarkoittaa taas sitä, että kun käydään kauppaa tulevaisuudessa tapahtuvasta kulutuksesta ja tuotannosta, on kaikkien jo aiemmin kauppoja tehneiden maksettava lisää vakuuksia. Nämä suojaukset taas nostavat sähkön hintatasoa, kun kustannukset nousevat.

Sulje
Search